Krookusten aikaan

Krookukset eli sahramit

Kevään varhaisimpia kukkijoita meillä ovat krookukset, virallisemmalta nimeltään sahramit. Kotipihan mehiläispesää pienempikin kukintoalue hyödyttää, muita kukkivia kasveja ei vielä ole.

Keväällä päivät ovat viilehköjä eivätkä mehiläiset lennä kovin kauas – mitä lähempää löytyy ruokaa, sitä parempi. Yhtenäinen kukka-alue on mehiläisen kannalta hyvä – kävely kukasta kukkaan kuluttaa vähemmän energiaa kuin lentäminen.


Mehiläiset saavat kukista siitepölyä. Siitepölystä mehiläiset saavat monia välttämättömiä ravintoaineita kuten vitamiineja, hivenaineita ja rasvoja. Jos pesästä loppuu siitepöly, loppuu myös poikastuotanto.

Kurjenmiekkakasvien heimoon (Iridaceae) kuuluvia Crocus-lajeja on yli 80, jotka ovat kotoisin Euroopasta (eniten Välimeren alue, Alppien niityt, Balkanin niemimaa, Turkki) ja Aasian länsi- ja keskiosista, sekä eräät lajit Pohjois-Afrikasta.

Krookukset antavat tärkeää ravintoa myös pihan muille pörriäisille. Olen myös nähnyt, kun illalla krookus sulkeutuu ja kimalainen jää sinne sisälle yöksi.

Mausteena tunnettua sahramia saadaan maustesahramista (Crocus sativus). Maustesahrami on syksyllä kukkiva laji, ja Suomen oloissa se ei yleensä ehdi kukkia. Se on myös hyvin talvenarka eli sen kasvattaminen onnistuu vain suotuisissa oloissa ja se vaatii suojaamisen talveksi.
Muitakin syksyllä kukkivia lajeja on. Suomessa kestävin syksyllä kukkivista lajeista on syyssahrami (Crocus speciosus).

Tavallisempia meillä ovat keväällä kukkivat lajit, lajista ja olosuhteista riippuen ne kukkivat maalis-toukokuussa. Etelä- ja Lounais-Suomessa lämpimällä eteläseinustalla kukinta voi alkaa jo helmikuussa.

Luontaisesti monet lajit kasvavat vuoristoseudulla. Puutarhassakin paras kasvualusta on hiekka- ja kivipitoinen ja läpäisevä, ja kaltevassa paikassa ei vesi jää seisomaan talveksi. Kotiseuduillaan sahramien kasvupaikat kesällä usein kuivahtavat ja ovat välillä paahteisiakin.
Nurmikollakin monet lajit viihtyvät, kunhan pohja ei ole kauhean savinen.
Kukinnan jälkeen lehtien täytyy aina saada kuihtua paikoillaan.

Kukinnan jälkeen vanha mukula kuolee, mutta sitä ennen se on tuottanut pikkumukuloita. Näin sahramit pikkuhiljaa leviävät suotuisissa olosuhteissa.  Vuosien mittaan isoja elinvoimaisia kasvustoja voi jakaa. Jakaminen ja istutus tehdään elo-syyskuussa.

Keväällä kukkivat sahramit menestyvät suurimmassa osassa Suomea. Ne istutetaan syksyllä, istutussyvyys on 8-10 cm ja istutusetäisyys noin 5 cm.
Sopivia istutuspaikkoja ovat kivien vierustat, lehtipensaiden alustat, rakennusten seinustat – paikat,  joissa lehdet saavat rauhassa kuihtua kukinnan jälkeen ja joissa kasvit saavat levitä.

Kannattaa istuttaa paljon eri lajikkeita ja eri puolille puutarhaa, näin saa kukintaa pitkäksi aikaa. Kukista pääsee nauttimaan mahdollisimman aikaisin, jos tietää pihalta paikat, joissa lumi sulaa ensiksi ja maa lämpenee varhain.

Kevät keikkuen tulevi. Ainahan keväällä sää vaihtelee.

Krookukset eivät pikku lumisateesta ole moksiskaan. Kukat pysyvät kiinni ja hyönteisten ravintola on suljettu. Mutta eivätpä mehiläiset kauheasti lumipyryllä lentelekään ruokaa etsimässä.

Kun pihalla kasvaa perennoja, kannattaa sipulikukkia istuttaa niiden joukkoon, jos paikka muuten on sopiva. Erityisen hyvin sipulikukat sopivat peittämään paljasta maata istutuksiin, joissa on myöhään lehteväksi kehittyviä lajeja kuten kuunliljoja, syysleimuja ja rantakukkaa. Katso muita myöhään lehteviksi tulevia perennoja Ekopihan sivuilta.

Toisaalta muiden kevätkukkijoiden kuten esikkojen kanssa saa aikaiseksi ihastuttavan monenkirjavan kukkaloiston jo keväällä.


Katso syksyllä istutettavista kukkasipuleista enemmän täältä.

L ä h t e e t :
Luonnon ja kotipuutarhan mehiläiskasveja. Tarja Ollikka. SML.
Mehiläishoitoa käytännössä, osa 2. toim. Lauri Ruottinen, SML 2014.
Sipulit & mukulat keväästä syksyyn. Lena Månsson, Bertil K Johanson. Otava 2005.
Sipulikasvit ruukussa ja puutarhassa. Susanna Rosen ja Anna Skog. WSOY 2004.
Mehiläisten maailma. Tunne hoida harrasta. Tero H. Savolainen. Tammi 2016.

Yleistä asiaa sahrameista (Crocus spp.), sahramilajikkeista ja niiden kasvattamisesta löytyy tällaiselta sivulta: http://doradi.kapsi.fi/f_crocus.shtml

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s