Suomessa kasvien pölytyksestä vastaavat lähes ainoastaan hyönteiset. Jossain muualla maailmalla pölyttäjänä toimivat muutkin eläimet, esim. linnut, lepakot ja apinat.
Eläin menee kukkaan, etsii sieltä ravintoa, ja kukassa käydessään voi samalla hoitaa pölytyksen kuskatessaan siitepölyä.
Kaikki kukilla käyvät hyönteiset eivät kuitenkaan pölytä kasvia, kukka voi tarjota vain levähdyspaikan tai suojan. Jotkin hyönteiset eivät mene (eivät ehkä mahdu, tai kieli ei yllä mesilähteelle asti) kukkaan sisälle, vaan purevat kukkaan reiän, josta saavat meden. Tällöinkään ei tapahdu pölytystä.
Suomessa luonnonvaraisista pöyttäjähyönteisistä tärkeimpiä ovat kimalaiset, erakkomehiläiset ja muut mesipistiäiset, kukkakärpäset ja muut kärpäset, perhoset sekä jotkin kovakuoriaiset. Jossain määrin pölyttäjinä toimivat myös mm. ripsiäiset ja ampiaiset, ja lentokyvyttömistä hyönteisistä esim. muurahaiset.
Tarhamehiläisillä on myös oma tärkeä roolinsa pölyttäjinä.
Eri puolilla maailmaa on havaittu pölyttävien hyönteisten määrän ja lajikirjon vähenemistä. Suomessa uhanalaisia pölyttäjälajeja on eniten paahdeympäristöjen, ketojen ja perinnebiotooppien lajeissa sekä metsäympäristöjen lajeissa. Lajien uhkana meillä pidetään paahdeympäristöissä umpeenkasvua, metsissä lahopuiden puuttumista ja soilla ojitusta – toisin sanoen uhkana on elinympäristöjen katoaminen ja pesimäpaikkojen puute. Pölyttäjiä uhkaa maankäyttö, rakentaminen ja viljelytavat. Kemikaalit ja ympäristön pilaantuminen ovat uhka. Valosaaste on uhka.
Maailmalla on virinnyt keskustelua tarhamehiläisten vaikutuksista luonnonpölyttäjiin, ja joissain maissa mehiläisten määrää on rajoitettu tai tarhamehiläisten pitäminen jopa kielletty jollain alueella luonnonlajien suosimiseksi.
Tähän mennessä Suomessa ei ole osoitettu, että tarhamehiläisistä olisi haittaa luonnonvaraisille pölyttäjille. Ja vaikka paikoitellen täällä Varsinais-Suomessa voi tuntua siltä, että mehiläistarhoja on sangen tiheässä, ei meillä kuitenkaan sellaisia keskittymiä ja pesämääriä ole, että niiden ajateltaisi uhkaavan luonnonlajeja ja aiheuttavan kilpailua ravinnosta.
Mehiläishoitajan vastuullisella toiminnalla pidetään huoli, ettei ongelmia syntyisikään: Pesistä huolehditaan, ja ne pidetään terveinä.
Kansallinen pölyttäjästrategia ja toimenpidesuunnitelma vuodelta 2022:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163909
—————————–
——————————
Ekopihan Mehiläistarha 