Mesikasvit ja siitepölykasvit: Kevät ja alkukesä

Kevään ja alkukesän kasveja pölyttäjähyönteisille

Sipulikasvit

Sipulikukissa on krookusten lisäksi monia hyviä mesi- ja siitepölykasveja, esim. helmilija, kevättähti, idänsinililja, talventähti sekä erilaiset laukat, ruohosipulikin.
Myös narsisseista ja tulppaaneista mehiläiset saavat siitepölyä.

Idänsinililja. Alla narsissi ja kimalainen.

Puut

Kaikki kukkivat pajut ovat hyviä. Tärkeitä lajeja isoista pajukasveista ovat raita ja hopeapaju.

 

Monimuotoisuuspuu raita.

 

Muita hyviä keväällä kukkivia hyviä puita pölyttäjähyönteisille ovat vaahterat, leppä, tuomi, pihlaja, tammi ja hevoskastanja. Tammi ja leppä ovat tuulipölytteisiä, mutta mehiläiset voivat silti hakea niistä siitepölyä. Myös hedelmäpuut eli omenat, koristeomenat ja päärynät ovat hyviä. Ja luumu- ja kirsikkapuut.

 

Pensaat ja varpukasvit

Pajut jo tulikin mainittua, lisäksi japaninruusukvitteni, herukat, karviaiset, mustikka (myös pensasmustikat), puolukka, kuusamat, paatsamat, koiranheisi, orapihlaja, syreenit (vain siitepölyä), orapihlajat, aroniat, kanukat sekä hernepensaat. Ruusutkin ovat siitepölykasveja, parhaita ovat luonnonlajit ja lajikkeet, joilla on yksinkertainen kukka.

köynnöskuusama

 

japaninruusukvitteni

Myös onnenpensas kiinnostaa mehiläisiä ja perhosia.

Ruohovartisia

Lemmikit, leinikkikasvit (lähinnä siitepölyä, mutta rentukasta myös mettä), jouluruusu, kurjenpolvet, maahumala, kevättaskuruoho, oja- ja tulikellukka, rönsyakankaali, valkopeippi, pitkäpalko, ristikki. Myös ruttojuuresta ja lupiineista löytyy ainakin siitepölyä.

Kevään tärkeä kasvi on voikukka. Nurmikkoakaan ei tietenkään leikata ennen kuin voikukat ovat kukkineet. Mehiläisten lisäksi monet muutkin hyönteiset saavat voikukasta arvokasta ravintoa.

Orvokki on kiva pakkasenkestävä väripilkku keväisellä pihalla, mutta pölyttäjähyönteiset eivät siitä löydä juuri mitään.

Esikoita on monenlaisia, mehiläinen saa niistä jonkin verran siitepölyä.

 

kevättaskuruoho

maahumala

 

Kyläkurjenpolvi ja alla jouluruusu.

 

Mehiläiset tarvitsevat aina myös vettä. Sammaleelta sitä on turvallista kerätä.

L ä h t e e t :
Luonnon ja kotipuutarhan mehiläiskasveja. Tarja Ollikka. SML.
Mehiläishoitoa käytännössä, osa 2. toim. Lauri Ruottinen, SML 2014.
Suomen mesipistiäiset ja niiden uhanalaisuus. Guy Söderman & Reima Leinonen, Tremex Press Oy 2003.
Mehiläisten maailma. Tunne hoida harrasta. Tero H. Savolainen. Tammi 2016.